Lakkaushaaste: Tekstuuri

Käyn  näköjään kesän kunniaksi vähän hitaalla, kun julkaisen taas melkein viikon myöhässä edellisen lakkaushaasteen kynnet. Parempi kai kuitenkin myöhään, kuin ei milloinkaan, joten tässäpä tekstuurilakkausta Teannan tyyliin :)

Ostin kuun alussa kynsilakkakirppiksen huutikselta Zoyan Stevien. Tämä on ensimmäinen omistamani kyseisen merkin tekstuurilakka, eikä kokoelmaani ole tätä ennen muutenkaan kartuttanut kuin yksi Zoyan lakka, joka sekin on jo lähtenyt eteenpäin lakka-arvonnan myötä. Stevie vakuutti kauneudellaan ja laadullaan sen verran, että voisin kyllä kuvitella hamstraavani enemmänkin näitä Pixiedusteja kokoelmiini.

Stevie on vaalean lila tekstuuri, joka sisältää myös ihanasti kimaltelevia hopeita hippusia. Lakka levittyy kuin unelma ja sitä on helppo työstää kynnellä. Lakkasin itse kaksi reiluhkoa kerrosta ja se riitti peittävyyteen mainiosti. Reunojen siivoamistakaan ei tarvinnut paljoa harrastaa, sillä lakka levittyi juuri sinne minne pitikin, eikä pitkin kynsinauhoja. Stevien sävy sopii uskomattoman ihanasti yhteen hieman päivittyneen ihon kanssa ja hopeahippujen kimaltelu kruunaa sen kauneuden.

Aksenttikynsiin halusin kokeilla "negative space"- tekniikkaa, eli paljaan kynnen tulisi kuultaa jossain muodostelmassa lakkakerrosten alta. Valitsin kokeiluun Stevien sävyyn hyvin sopivan China Glazen Sweet Hookin, sekä sydämenmuotoisen ääriviivatarran "reikää" varten. Sydänkuvion halusin kokeiluun siksi, että olen koittanut vähän ideoda hääkynsiä työkaverilleni, joka on niin hurja että meinaa antaa minun lakata omat kyntensä elämänsä suurta päivää varten! :O

Okei, hommahan meni siihen asti ihan hyvin, kun olin saanut lakattua Sweet Hookia pari kerrosta ja aloin poistamaan ääriviivatarraa. Tarra lähti kyllä nätisti irtoamaan, mutta jopa liian nätisti ja lakkaa valui noihin ohuisiin koloihin. Ehkä olisi pitänyt antaa SH:n kuivua vähän aikaa, tai valita kynsiin lakka, joka olisi ollut koostumukseltaan joko a)yhdellä kerroksella tasaisesti peittävää tai b)koostumukseltaan paksumpaa kuin SH.

Ennen päällyslakan lisäämistä sain siistittyä sydämen reunat melko näteiksi käyttämällä oikein oikein ohutta sivellintä ja kynsilakanpoistoainetta. Päällyslakan lisättyäni huomasin kuvion taas suttaantuneen ja jouduin siistimään sitä vielä uudemman kerran. Kauempaa katsottuna kuvio on ihan ok, mutta lähitarkastelussa kaikki rosoisuudet ja päällyslakan "sulaminen" kuvion sivuilta näkyivät ikävästi :/ Näistä tuli sitten lopulta kuitenkin ihan nätit, kaukaa jopa kauniitkin kynnet.

Stevien kesto kynsillä oli juuri sitä, mitä tämän hintaluokan lakalta odotinkin. Viisi päivää kynsillä, eikä lohkeamia havaittavissa, vaan ainoastaan normaalia kärkikulumaa. Sweet Hook on myös kestänyt hyvin kynsillä ja jos minun ei tarvitsisi tehdä viikonlopuksi erääseen mekkooni mätsääviä kynsiä, niin nämä saisivat jatkaa kynsillä oloa vielä tovin.

Kaikista ei voi tykätä.

Olen käynyt läpi ja karsinut lakkakokoelmaani aika ronskilla kädellä. Testiin on päässyt lakkoja, jotka ovat unohtuneet laatikon pohjalle. Osa niistä on ihastuttanut, osa vihastuttanut, jotkut eivät ole herättäneet tunteita oikein kumpaankaan suuntaan- eikä sekään ole hyvä asia kun puhutaaan kynsilakoista! Laatikkoa läpi käydessäni olen löytänyt kadotettuja aarteita, sekä ihmetellyt, miksi säilön sellaisia lakkoja, joilla en edes halua lakata.

Jossain välissä ajattelin kerääväni värimaailmaltaan laajan lakkakokoelman, mutta nyt olen tullut siihen tulokseen, että turhaa minun on kerätä vaikkapa useampaa sävyä vihreää, kun en kuitenkaan niitä kynsilläni osaa pitää. Muutenkin olen alkanut panostaa laatuun määrän sijasta ja keskityn tästä lähtien vain ja ainoastaan minua OIKEASTI kiinnostavien lakkojen hankintaan.

Jotkut poistoon menevistä lakoista olen saanut ja suurimman osan itse ostanut. Muutamista olen jopa ottanut kuvan kynsillä ennen vaihtopenkille laittoa, osaa olen testannut vain sen verran, että olen päässyt toteamaan etten tykkää. Ajattelin nyt tässä varastonsiivouksen lomassa esitellä pari lakkaa, jotka ovat kyllä toisaalta hyvin sieviä ja laadukkaita lakkoja, mutta eivät vain ole yhtään minua, joten joutuvat tämän esittelyn jälkeen kirpparilaatikkoon.

Sain ensimmäisen ja tällä hetkellä ainoan Zoyan lakkani toukokuussa Oulun seudun kynsimiitistä. NailCity oli sponssannut miittiimme toistakymmentä Zoyaa, jotka päätimme arpoa miittaajien kesken numerolappujärjestyksellä. Minulla kävi sinänsä tuuri, sain lapun jossa komeili numero 1, eli pääsin ensimmäisenä estradille. Silloin ajattelin vielä laajentavani lakkavaraston vihreää osastoa, joten päädyin nappaamaan kuvassa komeilevan Applen.

Apple ei ole yksistään aivan täydellisesti peittävä lakka ja muistaakseni sudin kynsiin jopa neljä kerrosta kuvassa näkyvän peittävyyden saavuttamiseksi. Kaunishan tämä lakka on ja ihanan raikas omenanvihreä, mutta näääh, ei vaan yhtään minua! Tämä kuvakaan ei kyllä anna aivan oikeutta lakalle, paremman swatchin Applesta löydät Scrangielta. En usko, että värimakuni tulee lähitulevaisuudessa tai edes pitkällä tähtäimellä kehittymään niin paljon, että rakastuisin tähän sävyyn, joten Apple pääsee kirpparilaatikkoon odottelemaan uutta omistajaa.

Orlyn Miss Conductin sain hyppysiini kevättalvella ihanaisen Lilan toimiessa lakkadiilerinäni. Olin himoinnut Miss Conductia erinäisistä blogeista jo pitkään ja yritin huudella sitä kirppispuolelta omakseni, mutta aina joku kerkesi ennen! Pullon kotiuduttua katselin sitä tarkkaan joka kulmasta ja mietin, että mitähän niin erikoista tässä lakassa pitikään olla.. Sillä vaikka kuinka katsoin, näin vain ihan perusnätin hologlitterillä varustetun lakan. Miss Conduct pääsi kynsille ensimmäisen kerran melkein hetimmiten kotiuduttuaan (Miss Mysteeri-postaus täällä), mutta ei vakuuttanut silloinkaan. Ajattelin, että talvinen aurinko ei tuo sen ihanuutta kunnolla esiin, joten päätin antaa kesemmällä sille vielä uuden tilaisuuden.

Lakan koostumuksesta en löydä valittamisen aihetta. Miss Conduct levittyy nätisti, peittää kahdella kerroksella ja tuo Orlyn siveltimen korkki istuu napakasti käteen. Ainoa, mikä mättää, on tuo väri. Vaikka Miss Conduct onkin pullossa kauniin magentanpunainen ja säihkyvä, niin minun kynsilläni väri ei silti viihdy. Pullossa voisin lakkaa kyllä ihastella, mutta en koe siinä olevan mitään järkeä, että säilön kokoelmissani lakkaa, joka pitää tietyin väliajoin aivan pakottaa kynsille. Minkäänlaista intohimoa tätä lakkaa kohtaan en valitettavasti tunne. Toivottavasti tämäkin saa paremman kodin jostain muualta.

Yritin tehdä Miss Conductin olon mukavammaksi kynsillä lisäämällä siihen idioottivarmasti nättejä kukkasiirtokuvia sekä pieniä strasseja. Ei kyllä yhtään helpottanut, joten pakko vaan todeta, että tämä lakka ei ole minua varten.

Viimeisimmän lakkainventaarion jälkeen lukema pysyy edelleen satasen alapuolella. Joitakin lakkahimotuksia minulla on, mutta olen oppinut viime aikoina hieman maltillisempaan ostosteluun ja olenkin itsestäni aika ylpeä;)

Teannan päiväkirjasta: Keskiviikko 22.5.2013 osa 2.

Tyttöilykeskiviikon tarina jatkuu...

Oulun kynsimiitin aloitusajankohdaksi oli sovittu 17.30. Pääsin kampaajan tuolista hieman yli viiden ja lähdin ajelemaan kaupungista kohti sopimaamme miittipaikkaa, eli yhden kynsiharrastajan kotia. Olin paikalla toisena ja pian minun jälkeeni loputkin kynsien laittoon hurahtaneet ihanat naisihmiset täyttivät emäntämme olohuoneen.

Aivan aluksi esittelimme kaikki itsemme ja kerroimme hieman, kuinka olemme ajautuneet tämän ihanan harrastuksen pariin. Miitin osanottajista suurin osa kertoi lakkailevansa ihan omia luonnonkynsiään, mutta mahtui iloiseen joukkoomme myös geeleihin ja akryyleihinkin perehtyneitä naisia. Bloggaajia mukana oli itseni lisäksi 40 kynttä- blogin toinen kirjoittaja Dimavarien sekä Pinkkipantteri- blogia kirjoittava Nanne.

Muutama reipas miittiläinen oli lähestynyt erinäisiä yrityksiä sponssihommien merkeissä. Mukaan miittiämme ilostuttamaan olivat lähteneet Mimax, NailCity, L'Oreal, Adenina ja Lush. Nailcity oli lahjoittanut kasan Zoyan lakkoja, Mimaxilta saimme Orlya, Adeninalta mm. siirtokuvia ja lakkoja, L'Orealilta myöskin kynsilakkoja sekä Lushilta palasaippuaa. Tarkan harkinnan jälkeen päädyin siihen, että esittelen oman sponssipussini sekä muun illan lakka- ja koristelutarvikesaaliin erikseen omassa postauksessaan, jottei tämä postaus venyisi aivan mahdottoman pitkäksi.

NailCityn lahjoittamista Zoyan lakoista päätimme pitää heti alkuun arvonnan. Lakkoja oli yhteensä 17 kappaletta ja kolmesta eri kokoelmasta. Jokainen miittiläinen sai numerolapun ja etenimme numerojärjestyksessä valitsemaan itsellemme mieluisat lakat noiden ihanuuksien joukosta. Minä sain kunnian olla numero yksi ja valitsin itselleni tuolla vasemmassa yläkulmassa pilkottavan Applen. Siitä saatte tarkempia kuvia sitten seuraavassa postauksessa!:)

Ensimmäisen arvontakierroksen jälkeen päästiin herkkupöytien ääreen. Toteutimme miitin tarjoilut nyyttärimeiningillä, eli jokainen toi jotakin pientä. Herkkua oli monenlaista ja kaikki tekivät varmasti kauppansa, mutta erityismaininnan ansaitsee mielestäni tuo ylemmässä kuvassa näkyvä sipulipiirakka, joka oli niiiiin hyvää, ettei sitä voi sanoin kuvailla!:P Syömisen ohella meillä oli vapaata keskustelua. Itse olin jännittänyt kovasti, että tuleeko tapaamisessamme paljon ankeita hiljaisia hetkiä, mutta niitä ei tuossa porukassa tullut ollenkaan. Jännä juttu, että kaksitoista kuitenkin niin erilaista ja toisilleen tuntematonta naista voi tulla niin hyvin juttuun! Juteltavaa riitti kynsien laittamisen lisäksi kaikesta muustakin maan ja taivaan väliltä ja paljon asiaa jäi seuraavaankin kertaan, sillä aika ei millään riittänyt kaikkien mielessä pyörineiden kysymyksien ja kommenttien esittämiseen.

Yksi keskustelun aiheistamme oli turvalakat ja turvalakkaukset. Olimme sopineet, että teemme miittiä varten lakkaukset sillä omimmalla tyylillä tai omalla turvalakalla. Nanne nyt poikkesi joukosta ja oli erilainen nuori upeilla statement-kynsillään (se se sana oli!;D), eikä kyllä muutkaan miittailijat huonommaksi kynsiensä kanssa jääneet. Oli mukavaa kuulla, minkälaisiin lakkauksiin tai mihin lakkoihin ihmiset luottavat ja vertailla kokemuksia eri lakoista. Dimavarien ja eräs toinen miittiläinen olivat turvautuneet Liquid sand-lakkoihin, jotkut olivat tehneet kynnet lempi värinsä pohjalta, löytyi joukosta myös liukuvärjäystä ja ruffiania, kuten myös yksiväristä lakkausta aksenttikynnellä. Kaikkien kynnet olivat omalla tavallaan upeita ja sopivat mainiosti kantajilleen:)

Omat miittikynteni toteutin luottolakallani Color Clubin Revvvolutionilla sekä Flormarin holographic 809:llä. Revvvolution on ollut pitkään se lakka, jonka puoleen kallistun aina kun on kiire, tai halu saada varmasti näyttävät ja onnistuneet kynnet. Tämä on siitä ihana lakka, että tummuutensa puolesta se sopii hyvin myös pimeään vuodenaikaan, mutta holoefektinsä puolesta se on mainio myös kesäkäyttöön! Kaveriksi Revvvolutionille valitsin tuon 809:n, koska se on myös yksi niistä lakoista, jotka eivät ole ikinä minua pettäneet. Vaikka noita Flormarin holographic sarjan lakkoja on haukuttu efektin vaimeuden takia, niin itse olen tähän kyseiseen sävyyn rakastunut aivan täysin ja efekti on minun tarpeisiini aivan riittävä. Leimaukset Flormarin päälle tein tietysti Revvvolutionilla ja lempilaattani lempparikuviolla, joten nää oli nyt sitten ihan superturvalliset kynnet :D Lempilaattanihan on siis DRK-A, jonka kuviot ovat niin laadukkaita, ettei oikeasti tarvitse ikinä arpoa, että nouseeko kuva leimasimeen vai ei. Nimettömiin nakkasin vielä helmenpuolikkaat väriä tuomaan:)

Sillä välin kun me muut juoruiltiin, niin pari reipasta miittiläistä järjestelivät meille sponssipussit kuntoon. Jokainen sai suunnilleen samanlaisen pussukan, toisissa oli lisänä pientä ylläriä. Pussukat jaettiin aivan summittaisesti ja minulle sattui juuri sellainen pussukka, joka sisälsi yllärin:) Ennen sponssipussien jakoa arvoimme kuitenkin vielä loput Zoyat sekä yhden Orlyn ja China Glazen, sekä yhden miittiläisen bonuksena tuoman käsivoiteen. Tässä arvonnassa minulla ei käynyt tuuri, mutta se ei haitannut menoa yhtään, sillä olin saanut miitiltä jo sen mitä halusinkin, eli vertaistukea tähän rakkaaseen harrastukseen <3

Lopuksi kirppisteltiin hieman. Melkein jokainen oli tainnut kaivella lakka- ja koristelulaatikoitaan ja tuonut itselleen tarpeettomia myyntiin. Minäkin kannoin paikalle muutamia tuotteita ja sain jotain myytyäkin, mutta keräsin toisten kirppispisteistä varmaan saman verran tavaraa takaisinkin :D Kuvassa ei ole muuten oma myyntipisteeni, vaan erään toisen miittiläisen, sillä omastani en hoksannut napsaista kuvaa.

Tapaamisemme kesti noin kolme tuntia ja aika meni todella nopeasti, aivan liian nopeasti! Seura oli mitä parhainta ja tarjoilut maistuvia, puhuttavaa ja naurua riitti:) Kiitän teitä kaikkia ihania miittiin osallistuneita naisia seurasta, illan emäntää kotinsa "lainasta" sekä sponsoreitamme tuotteista! <3 Syksyllä sitten ihan ehdottomasti uutta miittiä väsäämään, jospa sitten se facebookkiryhmänkin luominen sujuisi vanhasta muistista?;D