Sivut

keskiviikko 28. elokuuta 2013

Lisää hiekkaa!

Ihan alkuun haluan kertoa teille, että vaikken ole vastannut vielä edellisen postauksen kommentteihinne, niin kaikki olen lukenut ja hymyssä suin ihmetellyt kuinka paljon teitä lukijoita onkaan- ja miten monta eri seuraamistapaa. Kiitos teille myös ihanista palautteistanne, ootte aivan parhaimpia!

Joiltakin teistä toivoisin tarkennusta vielä viesteihinne, sillä tarkoitus on saada lakat oikeasti sellaisille ihmisille, jotka ne oikeasti haluavat. Kommentteja, joissa kerrotaan adoptoivan ilomielin kaikki, mutta erityisesti joku tietty lakka, niin laitan vain sen kyseisen erikseen nimetyn lakan arvontaan. Muutamasta kommentista puuttui sähköpostiosoite, mutta ei hätää jos seuraat blogiani sen verran tarkasti, ettei mahdollinen voitto livahda sormien välistä sen takia, etten saanut sinuun yhteyttä. Huhuilen lakkojen uusia koteja täällä blogin puolellakin, joten sähköpostiosoite ei ole aivan välttämätön:)

Minulla jatkuu tämä kiireiden painama arki, tai oikeastaan ei enää niin pahasti, mutta kynsitaiteelle ei ole juuri jäänyt siltikään aikaa. Olenkin viime viikkoina kulkenut erittäin yksinkertaisissa lakkauksissa. Onneksi yksinkertaisen ei tarvitse kuitenkaan tarkoittaa tylsää, sillä jo yhdellä lakalla saa aikaiseksi ehdottomat tuijottelukynnet!:)



Sain viime viikolla höynäytettyä mieheni ostamaan minulle kaksi IsaDoran Sugar Crush-lakkaa. Oikeastaan aijoin kustantaa ne itse, mutta kassajonossa hymyilin nätisti miehelle, niin hän kaivoi kiltisti lompakon esiin;) Sugar Crush värivalikoimasta omiin kokoelmiini tarttui Coral Crush sekä Pink Crush.

Otin Termiitin pitkästä aikaa kuvaus avuksi pullokuvia varten. Nuo IsaDoran Crush-pullot on kivoja, kun niiden korkissa on tuollainen tarra, josta voi kokeilla miltä lakan pitäisi kynsillä tuntua. Termiitti tykkäsikin rapsutella noita tarroja tunteella ja Coral Crushista se melkein jo irtosikin. Sally Hansenin Gem Grushin otin kuvauksiin siksi, koska muistelin sen olevan koostumukseltaan aika samankaltainen kuin nämä IsaDoran Crushit, niin olihan se pakko testata.



Ensimmäiseksi halusin kokeilla Coral Crushia. Mun pitäis ehdottomasti alkaa kirjoittamaan ylös mietteitä näistä lakoista heti lakkaamishetkellä, sillä olen varmaan unohtanut jo puolet niistä ylistyssanoista, joita aijoin tämän lakan kohdalla käyttää!

Coral Crush koostuu ihanan hehkuvasta oranssista ja kultaisesta hileestä. Pohjaväristä en mene varmuuteen, mutta olisiko siinä häivähdys pinkkiä? Hileet ovat pienikokoisia ja lakka levittyy kynsille melkein ajatuksen voimalla. Reunoille ei jäänyt siistittävää juuri ollenkaan! Muistelen lukeneeni, että kaksi kerrosta olisi riittävästi, mutta omille kynsille peittävyys syntyi kolmella kerroksella. Lakka pysyi kynsillä hyvänä neljä vuorokautta, mikä on hyvä saavutus minun mittapuullani.

Ihana, ihana, ihana!!



Pink Crushia katsoin kynsilläni jonkin aikaa aivan värisokeana, sillä olin varma, että lakka menee enemmän lilaan kuin pinkkiin. Lisäksi se muistutti minua hirveän paljon Sally Hansenin Be-Jeweledistä, joten minun oli aivan pakko testata nimettömiin sitä todetakseni lakkojen eron. Silmieni värin erottelukyky parani heti normaalille tasolleen, kun sain oikeasti jotain lilaa tuon pinkin rinnalle.

Pink Crush oli myöskin hyvin käyttäytyvä lakkaustilanteessa, joskaan ei aivan yhtä ajatuksella levittyvä kuin oranssi sisarensa. Pinkissä versiossa on pienten hileiden lisäksi myös isompia hopeisia glittereitä, joiden uskonkin vaikuttavan levittyvyyteen. Tätä lakkaa riitti kuitenkin kaksi kerrosta peittävyyteen, joten tilanne pinkin ja korallin välillä on 1-1. Coral Crushista tykkään ehkä tällä hetkellä enemmän, mutta mulla onkin joku oranssi kausi päällä :P

Nimettömissä loistaa Sally Hansenin Gem Grush- lakka sävyssä Be-Jeweled. Tämä muistuttaa tekstuurinsa puolesta aivan näitä hiekkalakkoja, joten taidan vetää takaisin puheeni, että punainen minni-hiekkalakka olisi ollut ensimmäiseni. Koostumus Be-Jeweledissä ei ole niin paksu kuin noissa IsaDoran lakoissa, mutta kolmella kerroksella sain tarpeeksi peittävää jälkeä. B-J koostuu pienen pienestä lilasta hileestä sekä isommista (vähän hologrammisista?) pinkeistä glittereistä. Kuten kuvasta näkee, niin eihän se ole ollenkaan saman värinen kuin Pink Crush, mutta sopii kyllä loistavasti sen kaveriksi:)


Lopuksi vielä vähän pullokuvaa. Lähinnä itselle muistutukseksi, jos vielä joskus arvon näiden lakkojen sävyeroja ;D

tiistai 20. elokuuta 2013

Kiitos lukijoilleni!

Blogin ulkopuolisen elämän kiireiden takia viimeisimmästä kirjoituksesta on taas venähtänyt luvattoman pitkä aika. Elämä on ollut viime viikkoina hektistä sekä työn, että yksityiselämän puolella ja nämä vaikuttavat oleellisesti siihen, ettei aikaa ole ollut itselle eikä omille harrastuksille. Näillä näkymin kiireet eivät tule helpottamaan ainakaan työrintamalla vielä hetkeen, mutta kotona on onneksi jo vähän rauhallisempaa. Kuitenkin blogi tulee olemaan nyt hyvin epämääräisen päivitystahdin alla, sillä en tiedä jääkö minulla aikaa istahtaa koneelle ihan ajatuksen kanssa.

Viimeisimmän postauksen aikoihin Teannanpaikassa sattui ja tapahtui jotain hyvin merkittävää, sillä bloggerin kautta seuraavien lukijoiden määrä saavutti huiman tasaluvun! En ole missään vaiheessa tajunnut, että minun harrastukseni ja höpinäni kiinnostaisivat näin montaa ihmistä, mutta niin se blogger vain väittää, että blogillani on jo yli sata lukijaa. On aina piristävää kirjautua bloggeriin, kun näinä hiljaisempinakin hetkinä jostain ilmestyy aina uusia lukijoita ja ahkeria kommentoijia:) Mieletöntä, olen melkein sanaton!

Olen miettinyt ja miettinyt, että miten voisin ilahduttaa teitä, niinkuin jokainen teidän käyntinne blogissani ilahduttaa minua. Lopulta päädyin eräänlaiseen arvontaan Teannan tyyliin:)


"Kaikista ei voi tykätä."- postauksessa kerroin, kuinka en millään kokenut omakseni Zoyan Applea tai Orlyn Miss Conductia, vaikka kuinka olisinkin niistä halunnut tykätä. Tekstin kommenttikenttään ilmestyi pari adoptiotarjousta näille aliarvostetuille lakoille, mutta en osannut silloin vielä tehdä päätöksiä näiden suhteen. Nyt olen päätökseni tehnyt ja se kuuluu niin, että annan teille lukijoille mahdollisuuden tarjota niille uuden kodin tässä kierrätyslakka-arvonnassani:) Kokoelmakatsausta tehdessäni päädyin lisäämään arvontaan myös kaksi muuta Orlyn lakkaa, sekä kaksi China Glazea.

Tällä arvonnalla on kaksi tavoitetta; ilahduttaa lukijoitani sekä löytää näille lakoille kodit, joissa niitä osataan arvostaa enemmän kuin täällä. Siksipä päädyin seuraavanlaisiin arpajaisjärjestelyihin:

Arvon jokaiselle lakalle kodin erikseen, eli tässä arvonnassa voittajia voi olla yhdestä kuuteen arpaonnesta ja osanottajista riippuen:) Toivon, että arvontaan osallistuvat ovat oikeasti kiinnostuneita kyseessä olevista lakoista, eivätkä osallistu arvontaan vaikkapä jälleenmyyntitarkoituksessa.
Arvonta suoritetaan perinteisellä laput hattuun- menetelmällä yksi lakka kerrallaan.
Annan teille aikaa adoptoimispäätöksen tekemiseen pari viikkoa, mutta sen verran rajoitan osallistumista, että postitan lakat ainoastaan Suomen rajojen sisällä.



Uutta kotia etsimässä ovat siis Zoyan Apple, China Glazen Flying Dragon (Neon) sekä Moulin Rouge, Orlyn Peaceful Opposition, Big Kahuna sekä Miss Conduct.

China Glazet ovat aivan uusia, tätä arvontaa varten ostamiani lakkoja. Muita kuvissa esiintyviä lakkoja on joko vain kokeiltu tai lakattu kynnet kerran, pari. Big Kahuna on vajunut eniten, sen käyttöaste näkyykin pullokuvassa.

Säännöt ovat  siis yksinkertaiset. Kerro mille näistä lakoista haluaisit tarjota kodin. Voit mainita ylläolevista lakoista 1-6 lakkaa. Jätä kommenttikenttään oma nimimerkkisi, sekä sähköpostiosoitteesi. Sinun ei tarvitse olla lukijani bloggerin kautta, mutta arvostaisin, jos kerrot mitä kautta blogiani seuraat ja kuinka kauan olet täällä viihtynyt:)
Arvonta päättyy 1.9.2013 klo 22.00. Kaikki sitä ennen tulleet adoptiotarjoukset otetaan huomioon arvonnasssa:)

Kiitos teille, että jaksatte lukea blogiani ja ilahduttaa kommenteillanne!:) Ja onnea arvontaan!

sunnuntai 11. elokuuta 2013

Koko kynnen painajaiskuvat

Ostin kerrattain jostain hetken mielijohteesta setin kokokynnen tarroja kynsikoristekirppikseltä. Omat kokemukseni tarroista ylipäätään eivät ole mitenkään hirveän hyviä, mutta siskollani on myös onnistumisen kokemuksia koko kynnen tarroista. Siskoni harrasti myös kynsitaidetta jossain määrin ennen lapsiensa syntymää, mutta nykyään hän pyrkii saamaan nätit kynnet pienellä vaivalla ja hyvälaatuiset koko kynnen tarrat ovat tarjonneet hänelle sen mahdollisuuden. Toki hänkin on törmännyt huonoihin merkkeihin niiden muutaman laadukkaan lisäksi, mutta sinnikkäällä kokeilulla hän on löytänyt ne toimivimmat merkit itselleen.


Oikeastaan voisinkin syyttää siskoani tästä ostoksesta. Hänellä on ollut niin nättejä kynsiä ja kuulemma pienellä vaivalla, joten tottakai minunkin piti päästä kokeilemaan kyseistä koristelumuotoa! Kolmivuorotyön, lapsen ja kodinhoidon lisäksi ei aina riitä aika monimutkaisiin koristeluihin, vaikka haluaisikin nähdä kynsillään muuta kuin yksivärisiä lakkauksia. Niinpä ajattelin, että kokeillaan nyt sitten näitä ja jos ovat hyviä niin voisivat toimia hätävarakoristeluina silloin, kun on tarve saada näyttävät kynnet nopeasti.

Ostamissani tarroissa oli monenlaisia kuosivaihtoehtoja, mutta painottuivat kuitenkin enemmän kukkakuvioihin. Halusin kokeilla ensimmäiseksi noita mustalla pohjalla olevia ruusuja, sillä niistä tuli mieleen eräät housut, joita pidin paljon lapsena :D

Tarraliuskat olivat pakattuina muovikääreisiin ja sen revittyäni aloin pinseteillä raapimaan kuvaa arkista kynnelle. Ihmettelin, että miksi pinsetin kärjet eivät tapaa tarran reunaa ja aloin tutkimaan liuskaa tarkemmin. Lähempi tiirailu paljasti "tarrat" koko kynnen siirtokuviksi. Jippii, niitä olenkin halunnut kokeilla ja vaikka olinkin avoimin mielin astumassa tarrojen maailmaan, niin yhtään ei harmittanut saadakin sen sijasta koko kynnen siirtokuvia! Kunnes...


Kuvat irtosivat taustasta nätisti pienen liotuksen jälkeen. Asettelin kuvaa jonkin aikaa kynnelle ja iloitsin siitä, ettei se jumahtanut heti paikalleen, vaan antoi säätövaraa kuvan asettelulle. Totutusti painelin kuvaa vielä paikoilleen talouspaperin palasella. Mutta mitä ihmettä, kuva ei tarttunutkaann, ei sitten ollenkaan! Kokeilin vielä uudelleen, mutta samalla lopputuloksella. Tarkastelin kuvaa paremmin ja mietin, että olinkohan sittenkin erehtynyt luulemaan tarroja siirtokuviksi ja vain liottanut liimat pois kuvan takaa? En uskonut tähän vaihtoehtoon, mutta en ymmärtänyt mikä hommassa on vialla.

Hylkäsin ensimmäisen kuvan ja toivoin, että se oli vain huono kappale. Seuraavalle kuvalle kävi kuitenkin samalla lailla; kuva irtosi nätisti ja pysyi ehyenä, mutta minkäänlaista tarttumapintaa sen taustapuolella ei ollut, joten se vain liukui kynnellä edestakaisin. Halusin kuitenkin väen vängällä saada nämä nätit kuvat kynnelle, joten kokeilin kuvan kiinnittämistä päällyslakan avulla. Sudin nätisti Konadin päällyslakkaa kuvion päälle ja sain sen lopulta pysymään kynnellä. Kuvioon tuli kuitenkin rumia ilmakuplia ja reunat hieman sulivat päällyslakan vaikutuksesta. Lakkaussuunnan vuoksi kuvio myöskin valui vähän kärkeä kohti, jolloin valmis kynsi näytti siltä, kuin siinä olisi jo valmiiksi useamman päivän kasvuraja.


Viimeisenä pelastusyrityksenä täytin "kasvurajan" Gina Tricon Blackilla, luoden näin eräänlaisen ruffian manikyyrin, mutta käänteisessä järjestyksessä toteutettuna. Muihin kynsiin olin jo ennen siirtokuvakokeiluja lakannut samaisen merkin Raspberryä.

Kaukaa katsottuna kynnet olivat ihan kivan näköiset, mutta lähitarkastelussa häiritsi "ruffianin" epätasaisuus puhumattakaan siirtokuvien kuplista, rutuista jne. Koristelut toteutin ainoastaan vasempaan käteen, sillä vasurilla kuvan taiteilu ja kiinnitys oikeaan käteen ei onnistunut millään. Lopulta olin niin kyllästynyt koko painajaiskuviin, että kuvaamisen jälkeen lakat lähtivät vaihtoon.

Oletteko törmänneet ensimmäisen kuvan kaltaisiin tarroihin/siirtokuviin? Luulisin näiden olevan jotain eBay-kamaa, mutta täysin varma en ole koska kirppikseltä nämä kotiutin.. Olisi kiva kuulla, jos joku on em. tuotteilla onnistunut tekemään katseenkestävät kynnet, myös muunlaiset kokemukset kiinnostavat. Olikohan vika käyttäjässä vai tuotteessa? Valaiskaa mua, jos olen toiminut näiden kanssa ihan väärin, sillä sekin on mahdollista!:D

lauantai 10. elokuuta 2013

LivBox Elokuu

Taas on se aika kuusta, kun  LivBoxit ovat kolahdelleet ihmisten postilaatikoihin ja blogit täyttyvät niiden esittelyistä. Itselläni ainakin meinaa olla jo infoähky tämän kuun boksin suhteen, mutta silti on pakko tunkea omakin lusikka soppaan ja esitellä elokuun LivBoxin sisältö. Ihan vaikka vaan tavan vuoksi :D


Viime kuun boxia on hankala päihittää loistavuudessa, mutta ei tämäkään boxi huono ollut. Ajattelin avatessa, että ihan mitä muuta vaan, kunhan ei tulisi kasvorasvoja. Yksi kappale sitä sorttia oli kuitenkin boksiini pujahtanut, mutta onneksi muuten sisältö oli miellyttävä.


Tällä kertaa boksin teemana oli "arjen juhlaa" ja tuotteet vastasivat mielestäni hyvin teemaa. Viidestä merkistä neljä näistä on minulle ennalta tuntemattomia, tai sanottaisiinko ennemminkin kokeilemattomia. Vichyn tuotteita olen käyttänyt aiemminkin ja tykännyt, joten yksi "tuttu ja turvallinen" tuote on myös joukossa mukana. Burt's Beesin tuotteista olen kuullut vain hyvää, kun taas AHAVA, Greenland ja Bernard Cassiere ovat minulle täysin uusia tuttavuuksia. Tätä LivBoxilta aina odotankin, uusia tuttavuuksia, joita ei muuten ehkä tulisi kokeiltua!:)


Aloitetaanpa laatikon purkaminen tuttuusjärjestyksessä, eli ensimmäiseksi esittelyyn pääsee Vichyn Purete Thermale- puhdistusvaahto. Tuote löytyi boksista 50 ml matkakoossa.

Purete Thermalen luvataan olevan hellävaraisesti puhdistava, ihon sävyä kirkastava ja heleyttävä puhdistusvaahto. Tykkään käyttää näitä vaahtomaisia puhdistusaineita ja tälle tulee varmasti käyttöä. Tällä hetkellä minulla on käytössä ACOn puhdistusvaahto ja ajattelinkin hieman testailla, että minkä verran tuotteilla on eroa käytössä. Incejä tutkimalla selvisi, että pääpiirteittäin näissä on käytetty samoja ainesosia, mutta valitettavasti ainesosatietoni ovat niin hataria, etten osaa niiden perusteella sanoa toista paremmaksi tai huonommaksi.


Greenlandin Body & Massage oilin kerrotaan kosteuttavan ja hoitavan ihoa. Näistä oli bokseissa eri tuoksuvaihtoehtoja ja itselleni sattui tulemaan omenantuoksuinen öljy. Purkista nuuhkimalla omenantuoksu erottuu selvästi, muttei liian pistävästi.

Hyvä syy pistää mies hieromaan joku ilta;)


Tässä se mitä en halunnut, mutta sain silti- ja hyvä niin! AHAVA Essential  Day Moisturiser yllätti kivalla, ei liian paksulla koostumuksellaan ja nopealla imeytymisellä. Vaikka näitä kasvorasvoja onkin kaapinperukoille jo jonkin verran kertynyt, niin ensikokeilun perusteella uskon, että tämä tulee käyttöön.

Essential Day Moisturiser sisältää kuolleen meren mineraaleja, E-vitamiinia sekä rauhoittavaa Aloe Veraa.


Suklaaholistille iloinen yllätys oli tämä Bernard Cassieren Anti-stress suklaakuorinta!:) Kuorinta sisältää Reilun kaupan kaakaota, jonka antioksidanttien ja kofeiinin luvataan vilkastuttavan ihon aineenvaihduntaan.

Suklaakuorintaa oli pakko testata heti! Se tuoksuu ihanan suklaiselle olematta liian imelä. Kuorivat rakeet ovat omaan mieleeni juuri sopivan kokoisia ja iho jäi kuorinnan jäljiltä mukavan puhtaan  ja kosteutetun tuntoiseksi. Bernard Cassiere on ilmeisesti enemmänkin ammattilaisten käyttämä merkki, enkä edes halua ajatella sen hintaa, mutta tämän purkin käytän hyvillä mielin loppuun asti :)


Burt's Bees edusti boksissa tällä herkullisen näköisellä huulikiillolla. Se sisältää hoitavia ainesosia, kuten aprikoosivahaa ja auringonkukkaöljyä. Koostumukseltaan tämä muistutti minua hunajasta, paksua ja tahmaista.

Mielenkiinnosta merkkiä kohtaan otan tämän aktiiviseen kokeiluun kunhan syksy alkaa tosissaan puskemaan päälle. Silloin iho ja huulet reagoivat voimakkaimmin lämpötilan vaihteluun, joten on mielenkiintoista seurata pysyvätkö huulet paremmassa kunnossa, kun vaihdan normaalisti käyttämäni huulikiillon tähän Burt's Beesin versioon.

Syyskuun boksi on tilausjaksoni viimeinen boksi. En ole osannut päättää haluanko vielä jatkaa tilaamista vai en. Toisaalta LivBox solmii jatkuvasti yhteistyösopimuksia mielenkiintoisten merkkien kanssa ja jos lokakuun boksi onkin sitten se The Boxi niin minua varmasti harmittaa.. Ensi kuussa kuitenkin vielä luvassa boksin esittelyä:)

keskiviikko 7. elokuuta 2013

Vampyyrilakkaa ja mattalakka-hehkutusta.

Olen joskus aikaisemminkin tehnyt saman huomion, että matatut lakat näyttäisivät kestävän parhaiten kynsilläni. En puhu nyt siis mistään valmiiksi mattapintaiseksi kuivuvasta lakasta, vaan mistä tahansa lakasta, jonka päälle olen laittanut mattaavan päällyslakan. Mitään tieteellistä perustaa minulla ei tälle väitteelleni ole, enkä tiedä onko kukaan edes tässä asiassa samaa mieltä kanssani. Minä vain olen huomannut, että minun kynsilläni matatut lakat jostain syystä pysyvät kauimmin hyväkuntoisina ja katseenkestävinä.

En oikeastaan itsekään ole kiinnittänyt kyseiseen asiaan huomiota, ennenkuin näitä nykyisiä kynsiä katsellessani muistin nämä kynnet, jotka myös mattasin ja ne kestivät tosi hyvin maaliskuun kireillä pakkasillakin. Huhtikuussa osallistuin lakkaushaaste-ryhmän viikon haasteeseen pilkkukynsillä, joiden pohjana käytin pari päivää vanhaa matattua pohjaa. Kynnet, jotka tulen esittelemään tässä postauksessa kestivät melkein kolhuitta viisi päivää, mutta lopulta poistin ne vasta kuuden vuorokauden jälkeen.

Kovin laajoja testejä en ole suorittanut mattaavien päällyslakkojen osalta, sillä ennen tämän itselleni täydellisen mattatopperin löytymistä olin kokeillut ainoastaan yhtä eri merkkistä mattapäällyslakkaa. Ensimmäisenä kokeilin Essien Matte About You:ta, jonka kanssa en tullut toimeen hinnasta ja laadusta huolimatta. Kuvatodisteita Matte About Youn toimimattomuudesta kanssani löytyy tästä postauksesta. Parin huonon kokemuksen jälkeen MAY löysi lakkavaihtareiden kautta uuden kodin, jossa se mitä ilmeisemmin unohti pahat tapansa ja alkoi käyttäytymään kunnon mattatopperin tavoin.

Itselleni parhaaksi todettu mattatopperi löytyi (yllättäen) halpishyllystä, sillä ensimmäisestä lakkauskerrasta lähtien olen vannonut Flormarin Matifying Top coatin nimeen! Ostin tämän erään toisen kynsiharrastelijan suosituksen perusteella (vaikka niin tein Essienkin kanssa- ja petyin) kynsikoristekirppikseltä. Mitä ilmeisimmin edellinen omistaja ei ollut saavuttanut tämän lakan kanssa samanlaista rakkaussuhdetta, mikä koituikin omaksi onnekseni:) Summa summarum- vaikka tässä hehkutankin tätä kyseistä lakkaa ja dissaan toista, niin se itselle parashan löytyy vain kokeilemalla.


Jos joku jaksoi tänne asti lukea tai edes selata, niin mennäänpä sitten jo vihdoinkin siihen tämän päivän postauksen varsinaiseen aiheeseen:) Tuossa jo edellä mainitsinkin, että tämä seuraavaksi esiteltävä lakka pysyi kynsillä miltei viikon. Lakka tottelee nimeä Alice Had a Vision- Again ja kuuluu Essencen Twilight- vampyyrilakkoihin. Tästä Breaking Dawn (part 2) sarjasta omistan Alicen lisäksi myös Edward's Loven, jonka esittelinkin jokin aika sitten tässä postauksessa. Alice Had a Vision- Again näyttää upealta pullossa, mutta kynsille päästessä vielä upeammalta! Lakkapohja on tumman violetti ja kauempaa kynnet näyttivätkin melkein mustilta, mutta läheltä katsottuna kaikki lakan sisältämät ihanuudet paljastuvat.


En yleensä laita näin lähikuvia kynsistä (koska en osaa photoshopata kuivia kynsinauhoja terveemmän näköisiksi), mutta tämä lakka ehdottomasti vaatii lähikuvan tekstin tueksi. Lakka sisältää monenvärisiä lastuja, joista ensivilkaisulta erottaa parhaiten violetit ja turkoosit. En tiedä kyllä, että onko lastu oikea sana kuvaamaan näitä, mutta jotain pikku hippusia ne kuitenkin ovat:) Lastuja on lakassa runsaasti ja ne, kuten koko lakka, levittyivät tasaisesti kynnelle.


Lakkaa googletellessani törmäsin kuvaan, jossa Alice oli matattu ja minun oli pakko tehdä sama perässä, sillä minusta lakan kauneus välittyi mattapinnan alta kaikkein parhaiten. Useimmissa swatcheissa liian kiiltävä pinta piilotti osan lakan kauneudesta, enkä missään nimessä halunnut sitä.

Alice Had a Vision- Again levittyi hyvin ja hieman maltillisemmalla lakkaustyylillä yksikin kerros olisi voinut riittää. Minun lakkaustaidoillani kaksi kerrosta riitti peittävyyteen. Siivottavaa ei juuri jäänyt, sillä Essencen sudin muoto on käteeni juuri sopiva. Tosin näissä vampyyripulloissa ei ole niin kiva korkki, kuin noissa muissa omistamissani Essenceissä. Sen verran hyvin pyöreä korkki toimi yhteen siveltimen kanssa, että siistiä jälkeä oli helppo tehdä. Päälle laitoin vielä kerroksen Flormarin Matifying Top Coatia ja miltei viikon kestänyt kaunis ja katseenkestävä lakkaus oli valmis!:) En raskinut koristella lakkaa mitenkään, tai oikeammin en keksinyt mitään tämän lakan arvoista koristelua.

Ps. Vinkki aloitteville bloggaajille; tekstien nimeäminen esimerkiksi lakan nimen mukaan on järkevää. Sain nimittäin muutaman uuden harmaan hiuksen etsiessäni tähän postaukseen noita linkitettäviä vanhoja kirjoituksia.. Miksi oi miksi on pitänytkin yrittää keksiä noita ihmeellisiä otsikoita? Minä en enää opi uusia temppuja, mutta voin jakaa kokemusta eteenpäin ja epäsuositella omaa tapaani otsikoida tekstejä :D