Sivut

tiistai 30. lokakuuta 2012

Pimiää haamuilua

Teannalandiassakin päätettiin laittaa lakoilla koriasti ja lähteä loihtimaan halloween-teemaa kynsille. Paha vain, että vaikka mä oon kuinka etsinyt inspiraatiota mitä hienoimmista ja pelottavimmista halloweenkynsistä, niin sitä inspiraatiota ei ole vain löytynyt. Meillä ois huomenna töissä tarkoitus pitää pienet bileet asiakkaiden kanssa, joten pakkohan mun nyt jotain oli keksiä vaikka luovuudenpuuskaa turhaan odottelinkin.

Pohjan lakkasin jo edellispäivänä, aikeena silloin jo koristellakin, mutta inspistä ei näkynyt niin jäi silleensä. Kyseinen lakka on MNY:n 673, joka on musta höystettynä hopeisilla lastuilla. Aika ihana sellaisenaankin ja peittää hyvin kahdella kerroksella. Pitihän sitä kuitenkin tuunata hieman teeman mukaisesti.. Todellakin vaan hieman, koska mun taiteellinen lahjakkuus katosi ennen kuin pääsi ikinä kukoistamaankaan:D



Tulipahan nolosti todistettua maalarintaitoni, jotka on tosiaan ala-asteelaisen tasoa.. Mutta rohkaistuin ja kokeilin ekaa kertaa kynsille asti jo kauan kaapin pohjallani pölyttyneitä akryylivärejä! Mulla oli sopiva pieni sivellinkin tähän hommaan, joten tuollainen pikku haamunen syntyi aika näppärästi sen avulla. Silmät tökkäsin paikoilleen dotting toolilla. Tuli tuosta haamusta jotenkin aika hellyyttävä, ehkä siinä just on sellaista lapsen omaista vetovoimaa:D

Tämä mun tekemä haamu nyt ei pelottele ketään, se on ihan kiltti, mutta näin halloweenin aikaan ois kiva kuulla minkälaisia pelkoja teillä on? Meillä tuli tänään työpaikalla puhetta ihmisten kummallisista peloista ja niiden luomista tavoista. Esimerkiksi minä itse pelkään tietyllä tavalla pimeää. Se ilmenee niin, että jos menen viimeisenä petiin ja joudun sammuttamaan valot, niin mun on pakko juosta ja hypätä äkkiä sänkyyn, ettei mikään mörkö kerkeä tarttumaan jalasta kiinni!:D Sama pätee sängynalus mörköihin, en pysty roikottamaan kättä tai jalkaa sängynreunan ulkopuolella, ettei vain mikään otus nappaisi. Joskus pienenä serkkutyttöni kertoi mulle luurangoista, jotka tulee keskiyöllä ihmisten koteihin ja jos joku on vielä hereillä niin ne nappaa sen mukaansa. Tästä tarinasta mulle on jäänyt vielä näin aikuisiälle tapa, että jos herään yöllä, niin mun on pakko mennä kokonaan peiton alle piiloon, koska oon aatellut että ne luurangot ei silloin tiedä että oon hereillä. Sellaista tervejärkistä toimintaa täälläpäin!:D

Haamumaista halloweenia kaikille sitä viettäville!
<3llä Teanna ja herra haamunen

13 kommenttia:

  1. Mä pelkään isoja (varikset, harakat, lokit yms on mulle jo isoja) kun ne tulee tosi lähelle. Ja tää oli jo kauan ennen kuin näin Linnut-leffan. Mä vaan jotenkin aina pelkään että ne päättää hyötäkä kippuun ja kun niillä on ne nokat ja kynnet ja kaikki iih. Mitään muita tapoja tähän ei kyllä liity, paitsi se, että menen mokomista otuksista kauemmaksi jos tulee liian lähelle :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyi mäkään en yhtään tykkää isoista linnuista !

      Poista
    2. Tuollainen lintupelko varmaan saattaa jopa hankaloittaakin elämää vähäsen. Onneksi en ite oo koskaan tajunnut alkaa niitä pelkäämään:D

      Poista
  2. :D mä hyppään kanssa sänkyyn enkä voi roikotella mitään ulkopuolella että ihan normaaliahan tuo on. Jos me tehdään niin niin kyllä varmasti moni muukin ;) Eihän sitä koskaan tiedä mitä siellä pimeässä on jos vaikka klovni lymyäis..(hyi hui iiiik) 8/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, että uskalsit tunnustaa!:DD Jos ei kukaan muu ilmoittaudu tähän samaan joukkoon, niin tiedänpä ainakin että en ole ainoa:)

      Poista
  3. Voi, ku söpsä haamu !!! Ihana! <3
    Rakas Teanna, haamuja ja mörköjä ei oikeesti oo olemassa. Voit ihan reippaasti kurkata vaix sinne sängyn alle ja tarkistaa asian. Sitä paitsi luurangot ei liikuskele ihan omineen, ku ne on vaa ... luurankoja, kasa luita.
    t. Eräs, joka pelkää ihan kaikkea mahollista ja muutti pimeänpelkoineen umpipimeään maalle...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hihii, pientä ja söpöä ala-asteelaisen maalailua:D Mää oon kyllä kans miettinyt että tänne korpeen muuttaminen oli varmasti tosi fiksu veto pimeänpelkoiselta.. Mutta jospa tässä vaikka karaistuu ja joku päivä antaa niille möröille lähtöpassit!:)

      Poista
    2. Nooh, mä pelkäsin keskusta-asumisessa ihan yhtä paljon, eri asioita vaan. Varmaan kellään ei oo niin paljoo fobioita ku mulla. Valkea maa ja kuutamo pelastaa pikkusen pimeätilannetta, ku näkee sentään vähän jotain, ku kurkkaa ikkunasta. Samaten oon todennu otsalampun parhaimmaksi ystäväkseni näin pimeään vuodenaikaan. =)

      Poista
  4. ihana toi haamu, tosi söppänä!! ^^

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti, onhan se kieltämättä aika söppänäkin:)

      Poista
  5. Suloinen haamu! :3
    Enpä näköjään ollu ainoa, jolla oli ideat vähissä :D
    Mä en kyl oo koskaan pelänny mitään sängynalusolioita, vaikka pienenä ovat yrittäneet pelotella. Sen sijaan pelottelin pienenä kerrossängyn alasängyssä nukkuvaa siskoani roikottamalla yöpukua yläsängyn ja seinän välistä. Jouduin nurkkaan häpeemään :) Siskoni nauroi mulle ja hänkin joutui nurkkaan >D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanoisin kyllä että meistä kahdesta ideaköyhästä sun toteutus oli kyllä aika paljon suunnitellumman näköinen silti. Tosin meni meillä hieman erilailla aikaakin näissä kynsissä:D
      Hyh kun oot ollut tuhma siskolles:/ Mun sisko (serkut hyvänä kakkosena) kans pelotteli mua pienempänä ja niistä kai nuita traumoja onki jäänyt:D

      Poista
  6. hihii mulla on just nuo sänkyynjuoksemiset enkä myöskään voi mennä pimeään huoneeseen/vessaan tms. jos valo ei oo vielä syttynyt:D ja pakko olla aina kokonaan peiton alla sängyssä, sillon ne möröt ei tiedä että oon siellä!

    suloset haamulit :3

    VastaaPoista